Elämä on täynnä seikkailuja. Joskus jopa vähän vaarallisiakin. S.E Hintonin kirjan "Me kolme ja jengi" päähenkilöllä, neljätoistavuotiaalla Ponyboylla seikkailuja riittää. Hän asuu suurkaupungin laidalla yhdessä kahden veljensä Darryn ja Sodapopin kanssa, koska hänen äitinsä ja isänsä ovat kuolleet auto-onnettomuudessa. Kirja kertoo nuoresta pojasta, jonka asiat eivät ole aivan kohdillaan, mutta on silti onnellinen. Nykyajasta kertovassa kirjassa on kuvailtu elämää nuoren näkökulmasta.
Ponyboy on kiltti ja iloinen poika. Hän on aina nuorin porukoistaan, mutta ei silti heikoin. Hän rakastaa jännitystä ja seikkailuja, mutta ei voisi ikinä tehdä mitään rikollista. Hänen veljensä Sodapop eli Soda on Ponyboylle rakas. Hän on iloinen ja auttavainen, ja häneen voi aina luottaa. Darry, hänen vanhin veljensä on yrmeä ja pelottava. Hän vihaa nuorinta veljeään, ja toivoisi hänen olevan kaukana. Mutta myöhemmin paljastuu, ettei hän olekaan ehkä niin vihamielinen, vaan kaipaa Ponyboyta ja huolehtii hänestä.
Veljekset kuuluvat jengiin nimeltä rasvaletit eli rasvikset. Tähän jengiin kuuluvien välillä on luja ystävyys ja luottamus, vaikka ovatkin melkein kuin nuorisorikollisia. Jengillä tulee usein tappeluja, jopa hengenvaarallisia, kaupungin hienostopiirien rikkaiden kundien eli snobbareiden kanssa. Erään tappelun myötä Ponyboy ja hänen kaverinsa Johnny joutuvat syytetyksi murhasta ja lähtevät karkumatkalle. He joutuvat hurjan seikkailun pyörteisiin, jossa tapahtuu yllättäviä käännekohtia.
Kirjan lajityypiksi voidaan määritellä realistiset nuortenkirjat. Kirjassa lajityyppinsä keskeinen piirre on se, että siinä käsitellään nuorten ongelmia, kerrotaan nuoren elämästä ja kehittymisestä. Kirja kertoo orvosta nuoresta, jolle ystävät ovat hyvin tärkeitä.
Kirjassa onnistunutta oli eläytyminen nuoren elämään ja siitä tarkasti kertominen ja tapahtumien kuvaileminen. Kirja olisi voinut olla pidempi ja tapahtumat olisivat voineet jatkua. Kirjaan ei ole jatko-osaa.
Kaikilla ei ole asiat hyvin. Usein rikkaus ja hyvinvointi eivät kerro tyytyväisyydestä. Mitä enemmän saa, sitä vähemmän on tyytyväinen. Onko elämässä tärkeintä olla onnistunut ja menestynyt? Vai ovatko onnellisuus ja elämänilo tärkeämpää? Antavatko vastoinkäymiset uusia haasteita ja mahdollisuuksia elämään?
Arvostelu sai minut kiinnostumaan kirjasta ja vaikuttaa hyvältä kirjalta. Itse olisi vähän ilmaissut mielipidettä enemmän, mutta arvostelu toimi hyvin ja kappaleet vaihtuivat sujuvasti.
VastaaPoista